Eno melko pihalla

Perheemme vanhin kissa, kohta nelivuotias kastraattikolli Väinö, on emokissa Ainon velipuoli. Niillä on eri äidit, mutta yhteinen isä. Väinö on suuri persoonallisuus, jonka suhde ruokaan on intohimoinen ja itsesuojeluvaisto olematon. Lempinimi Toope kuvastaa hyvin sen luonnetta, ja Lucky Luke -sarjakuvien höntti koira RanTanPlan voisi olla sen alter ego.

Nyt pentujen synnyttyä Väinö on ollut melkoisen ulkona kehästä. Vakuuttuneena siitä, että pentuhuoneessa tapahtuu jotain jännittävää, se päivysti ensin monta päivää oven takana. Kun se lopulta päästettiin sisään, se syöksyi onnellisena Ainon ruokakupille energiapitoisen, imettäville emoille sopivan penturuoan kimppuun ja kävi sitten seuraavaksi lirauttamassa Ainolle varattuun hiekkalaatikkoon. Pentuja se tuskin huomasi.

Toisin kuin sisarensa, Väinö on myös äijämäisen huoleton oman ulkoasunsa suhteen. Se ei paljon viitsi nuoleskella itseään, joten turkista irtoavat karvat muodostavat helposti takkuja kylkiin. Viikonloppuna kampailin urakalla sen turkkia kuntoon. Väinö mourusi ja kiemurteli kuin ankerias, mutta ei kunnon ragdollina kertaakaan raapinut tai purrut. Savotan loputtua se mulkoili kulmiensa alta hyvin loukkaantuneena, kunnes ruoka-aika sai taas unohtamaan vanhat kaunat.