Yllätyksiä ja arpomista

Dollgarden's H-pennut

Blogiani jo pitempään seuranneet tietävät, ettei pentujen sukupuolen määrittäminen aina mene ihan putkeen. E-pentueen neljä pojaksi arvioimaani pentua osoittautuivatkin kaikki tytöiksi ja G-pentueen neljästä pojasta yhdeltä ei löytynytkään palleja ensimmäisessä eläinlääkärin tarkastuksessa. Tämä moka oli kyllä yhtä paljon eläinlääkärin ja klinikka-avustajan, jotka sektion jälkeen katsoivat vastasyntyneiden sukupuolet. Heihin luottaen en sitten sen kummemmin ollut vilkuillut häntien alle. Mutta yllätys oli tervetullut, sillä kyseinen pikkuneiti, Hillary, oli ainoa tyttöpentu, joka kissalaani vuonna 2015 syntyi ja niinpä se jäi kotiin kasvatuskissaksi.

Ruskeakilppari-tyttö kulkee tällä hetkellä lempinimellä "Kirjavakorva".

Tämän pentueen kohdalla sukupuolet vaikuttivat selviltä. Kolme poikaa ja kaksi tyttöä, joista pojat olivat selvästi painavampia kuin siskonsa. Koska pentujen isä on punainen, kaikki pentueen tytöt ovat kilpikonnavärisiä, eli perusvärin (ruskea, sininen, suklaa tai lila) lisäksi kissassa on myös punaista tai cremeä. Toisessa tytöistä kilpikonnaväritys tuli selvästi esiin jo alle viikon iässä. Kuvio on bicolour, joten naamioväriä ei naamassa vielä juurikaan näy, mutta korvien ruskeista ja punaisista raidoista ei voi erehtyä.

Diluutiogeeni tekee väristä vähän vaaleamman ja viileämmän.

Toisella tytöistä sen sijaan näyttäisi olevan diluutiogeeni, joten väri on joko sininen tai lila yhdistettynä cremeen. Creme on hyvin vaalea punasävy, joka tulee esiin vasta myöhemmin kissan kasvaessa. Kuvio on mitted, jossa nenän päällä näyttäisi olevan selvä piirto. Jää nähtäväksi, onko piirto valkoinen vai creme.

Esikoispojalla sekä kuonon että hännän väri viittaa vahvasti suklaaseen.

Pennuista ensimmäiseksi syntynyt poika on selvä mitted, mutta kuonon väri on liian vaalea ollakseen ruskea tai sininen. Tällä hetkellä veikkaan suklaata, koska sävy viittaisi enemmän lämpimään kuin kylmään liilaan. Jos kissaa käytetään siitokseen, väri vahvistetaan dna-testillä, jotta se tulee varmasti oikein.

Bicolour-pojan (vasemmalla) väri on todennäköisesti sininen tai mahdollisesti lila.

Toinen pojista on kuvioltaan bicolour, joten väriä näkyy toistaiseksi hännän lisäksi vain korvissa. Olen kovasti yrittänyt arpoa niiden sävyä, mutta toistaiseksi en pysty vielä yhtään sanomaan, mikä se voisi olla. Siitä olen kuitenkin varma, ettei se ole ruskea.

Kuopus (oikealla) aiheutti meille tällä kertaa yllätyksen. Se on väriltään sinikilpikonna.

Viimeisenä syntynyt pentu on selvä mitted, jonka korvat ovat tasaisen tummat ja kuono niin selvästi sininen, ettei väristä voi erehtyä. Tänään aloin kuitenkin ihmetellä, miksi poikapennulla vain

toisessa jalassa näkyi sukan raja ja toisessa jalassa pointtiväriä ei näkynyt juuri lainkaan. Voisiko tämä ollakin tyttö, juolahti mieleeni. Kurkistin hännän alle ja kyllä, tytöltä siellä näytti. Pentueen pienimmästä pojasta tuli siis yhtäkkiä porukan isoin tyttö.

Kilpikonnaväritys on siitä erikoinen, että punainen voi näkyä missä tahansa. Sitä voi olla kissassa paljon tai hyvin vähän. Vaikuttaa siltä, että tällä sinikilpikonnatytöllä on eripariset etujalat. Odotan mielenkiinnolla, miltä ne tulevat näyttämään, kun pentu kasvaa isommaksi. Onneksi tarkempaan värien määritykseen on vielä kuukausi aikaa, sillä rekisteröinti pitää tehdä ennen kuin pennut täyttävät kahdeksan viikkoa. Senkin jälkeen voi värin (ja sukupuolen) vielä vaihtaa, jos se osoittautuu vääräksi.