13 viikkoa tuli täyteen ja sen kunniaksi otettiin luokkakuva.
Pentuprojektin loppu lähenee ja pennut muuttavat pian uusiin koteihinsa. Tänään lähti jo ensimmäinen, mutta kerron vielä perhesuhteista kissalassamme ja meillä vallitsevasta "Koko kylä kasvattaa" -periaatteesta.
Aino-mummo rakastaa keski-ikäisten rouvien tavoin hierontaa ja harjausta.
Kissalamme matriarkka on Aino-mummo, 8-vuotias kastraattirouva, joka synnytti kissalamme kaksi ensimmäistä pentuetta. A-pentueesta pentueesta jäi kotiin Monni (IP SC Dollgarden's Anemone), näyttelyprinsessamme, joka sai C-pentueen ja sitten leikattiin. Ainon B-pentueesta jäi kotiin Sinikka eli Sinksu (Dollgarden's Betula), joka sai vuosi sitten viisi pentua (D-pennut) ja nyt nämä E-pennut.
Kun nämä neljä tyttöä elokuun alussa syntyivät, Sinikka oli hyvin tarkka siitä, että Monni-täti ei saanut tulla pentuhuoneeseen. Täti-paran ei tarvinnut kuin kurkkia oviaukkoon laitetun pahvin takaa, kun pentulaatikosta kuului jo sähinää ja murinaa. Toisinaan Monni ei voinut hillitä uteliaisuuttaan ja hyppäsi pahvin yli katsomaan, mitä laatikossa tapahtui. Se sai kuitenkin salamalähdön takaisin, kun rauhallinen ja kiltti Sinksu syöksyi sitä kohti raivottarena.
Mummolla sen sijaan on ollut alusta lähtien vapaa pääsy pentuhuoneeseen. Kun pennut olivat pieniä, se saattoi välillä pyörähtää pentulaatikon kupeessa tarkistamassa, olisiko ruokakuppeihin jäänyt mitään. Pennut eivät niinkään kiinnostaneet sitä, päinvastoin. Kun pennut alkoivat mönkiä keskilattialla ja osoittaa kiinnostusta myös mummoa kohtaan, se saattoi jopa vähän murista niille. Kun näin tapahtui, Grumpy Grandma sai heti häädön huoneesta. Ei kuitenkaan Sinksulta, vaan minulta. Sinikka oli kyllä varuillaan ja vahti pentujaan, mutta omaa emoaan vastaan se ei noussut.
Kun pennut alkoivat liikkua noin 6 viikon iässä muualla talossa, Monni seurasi niitä herkeämättä. Ensin se oli epäluuloinen näitä omituisia otuksia kohtaan, mutta pian sen hoivavietti heräsi. Se pesi pentuja jopa ahkerammin kuin emo, nukutti ne päiväunille ja vahti niiden leikkejä. Tällä kertaa se ei sentään yrittänyt imettää niitä kuten edellistä pentuetta.
Kun pennut painivat ruokapöydällä, Monni vahtii, ettei kukaan putoa.
Nyt kun pennut ovat jo isompia, Monni on myös osallistunut niiden leikkeihin ja ollut hippana. Kun joku on jäänyt kiinni, siitä on seurannut rivakka pesuoperaatio. Pentu pihteihin tassujen väliin ja nuolemaan. Ei haittaa, vaikka pienet takatassut raapivat naamaa. Monni on myös vahtinut tiukasti pentujen ruokailua. Syy siihen on jäänyt arvoitukseksi, sillä penturuoka ei sitä kiinnosta - toisin kuin mummoa, joka käy putsaamassa jämät lautasilta.
Sinikka sen sijaan on vetäytynyt vähitellen taka-alalle. Pitkään se suostui toimimaan pentujen huvituttina, kun tenavat halusivat vielä pienet hörpyt maitobaarista. Mutta nyt aivan viime päivinä se on häätänyt pennut luotaan kevyellä murinalla. Ilmeisesti luonto on käskenyt sen vieroittaa ne lopullisesti. Pennut olivat ensin vähän hämillään, mutta jatkoivat sitten ralliaan taas iloisesti.
Lopeta tuo kuvaaminen, sanoo Sinksun korvien asento.
Tänään oli sitten Erican aika lähteä ensimmäisenä uuteen kotiinsa Vantaalle, Sebastianin ja Tiffanyn luo. Eilen illalla leikkasin sen kynnet ja sen jälkeen pesin sen turkin. Pikkumirri ei ollut kovin ihastunut tästä. Kynsien leikkuu ei ollut ongelma, mutta turkin kastelu oli kamalaa. Se kiljui niin dramaattisesti, että kuusi muuta kissaa yritti raapia itsensä kylppärin oven läpi pelastamaan sitä. Vähitellen Erica onneksi rauhoittui huomatessaan ettei kuolekaan. Vaahdotuksen ja kunnollisen huuhtelun jälkeen se antoi jopa föönata itsensä kuivaksi. Tosin vain hiljaisimmalla puhalluksella.
Tämä pikkukissa ei ole ollenkaan tyytyväinen pesutulokseen.
Eivät muutkaan pennut varsinaisesti likaisilta näytä, mutta pesun jälkeen Erica oli kuin puhtoinen pumpulipallo muiden rinnalla. Yllätyin itsekin, kuinka selvä ero oli.
Torstaina pesuoperaatio on edessä Marulla ja Manulla, sillä niiden muutopäivä on perjantai. Saapa nähdä, miten ne pistävät hanttiin vai selvitäänkö tällä kertaa jopa ilman huutoa.
Erica lähtövalmiina ja reppu pakattuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti