perjantai 8. tammikuuta 2010

Vierotushoidossa

Pennut eivät ole ihan vielä ymmärtäneet, että olisi aika luopua mammanmaidosta. Ne kaatavat yhteisvoimin Ainon kyljelleen ja käynnistävät imun. Pikku terävähampaiden jäljiltä Ainon nisät ovat kurjan näköiset. Pelkkä kortisonivoiteen levitys ei käy, koska Aino nuolee sen heti pois. Ensin tein harmaasta putkisukasta kotelomekon. Pari tuntia Aino makasi lattialla kuin halvaantunut kunnes sen liikuntakyky palasi. Pennut kuitenkin löysivät nisät jalkoja varten leikkaamieni halkioiden raoista, joten lupaavasta alusta huolimatta puku ei toiminut kunnolla.

Seuraavana päivänä hain kellarin jämäkankaiden kaapista tiheäsilmäistä verkkotrikoota ja ompelin Ainolle essun. Yläosa kiinnittyi lenkillä kaulan ympäri ja helmasta lähti kuminauhalenkki kummankin jalan ympäri. keskellä oli nauha, jonka sidoin selän taakse. Taas seurasi uusi halvauskohtaus, mutta tällä kertaa asu toimi. Pennut yrittivät kovasti etsiä pääsyä tisseille, mutta turhaan. Aamulla essu kuitenkin löytyi roikkumasta pelkän kaulalenkin varassa. Houdini oli keplotellut itsensä irti kahleista.

 Nyt on parhaillaan meneillään seurantajakso. Pennut on tavattu imemästä vain kerran, ja nisät ovat jo paremman näköiset. Mutta jos tilanne kääntyy huonompaan suuntaan, joudun kai valmistamaan Ainolle hihattoman ja lahkeettoman kokovartalohaalarin. Vai osaavatkohan pennut sittenkin avata sen selässä kulkevan vetoketjun?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti