Meillä on nyt koko talo yhtä rallin pikataivalta. Kuusi karvakuulaa viilettää huoneesta toiseen ajatusta nopeammin. Välillä jahdataan omaa häntää, välillä kaverin. Erityisen hauskaksi leikkipaikaksi on osoittautunut tyhjä viinipullolaatikko. Yksi menee sisään ja huiskii sieltä muita tassullaan. Muut hyökkäilevät laatikon raoista pilkistävän tassun kimppuun.
Välillä suorastaan ihmetyttää, miten pennut eivät tunnu olevan moksiskaan sisarusten rajuista otteista. Niitä ei tunnu haittaavan lainkaan, että toinen loikkaa eteisen penkiltä suoraan niskaan. Tai että painittaessa toinen samalla rapsuttaa takatassuilla naamaa ja pureskelee korvia, tassuja ja suupieliä pienillä terävillä hampaillaan. Välillä joku saattaa vähän vingahtaa, mutta mitään vaurioita ei ole koskaan näkynyt.
Tytöt ovat jopa raisumpia kuin pojat. Kun veljeltä jo virta hiipuu, sisko usein könyää vielä sen päälle ja yritää saada lepovuorossa olevasta itselleen painikaveria. Turha toive. Kun pieni väsyy, se on sitten totaalista.
Kaikki pennut on nyt varattu. Bellis menee Kaisan kaveriksi Tuusulaan, Buxus ja Berberis Henrikin lemmikeiksi Espooseen, Bergenia lähtee burma-tytön seuraksi Espooseen, Betula jää meille ja Bromus muuttaa tyttäreni luo kasvamaan siitoskolliksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti