keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Kaunosilmä, Kellokukka ja Kehäkukka

Eilen pennut saivat viralliset nimet samalla kun täytimme Kissaliittoon lähetettävät rekisteröintipaperit. Entiseen tapaan nimet on valittu kasvien tieteellisten nimien mukaan. Virallinen nimi tulee kissan rekisterikirjaan ja sitä käytetään esimerkiksi näyttelyssä. Kutsumanimen uusi omistaja saa tietysti päättää itse. Kuvat on ottanut Tuija Peura, toinen pentujen isän omistajista.


Pennuista ensimmäisenä syntynyt Uno eli Unski sai nimen Dollgarden's Coreopsis. Toivotaan, että nimi on enne, sillä se tarkoittaa kaunosilmää, päivänkakkaran näköistä keltaista syysperennaa. Unski on luonteeltaan penkkiurheilija. Se istuu monesti vieressä seuraamassa, kun sen kaksi siskoa painivat pitkin lattiaa. Välillä se saattaa huitaista tyttöjä tassullaan kuin vauhtia lisätäkseen, joten ei sekään ihan nynnerö ole. Kun matalareunainen hiekkalaatikko tuotiin pentuhuoneeseen, Unski korkkasi sen ja oppi samantien sisäsiistiksi. Sen lempiruoka tällä hetkellä on silputtu possunsuikale.
Unski on varattu Mintulle Espooseen.


Pirkosta tuli Dollgarden's Campanula eli kellokukka. Kellokukkien sukuun kuuluvat mm. sinikello, harakankello, peurankello jne. Pirkko, myös Paksu-Pirkoksi kutsuttu, oli jo syntyessään pentueen painavin ja edelleen sillä on koko ajan ollut noin 30 grammaa enemmän painoa kuin sisaruksilla. Pirkko lähti pentueesta ensimmäisenä liikkeelle, mutta nykyään Terttu on saavuttanut sen aktiivisuudessa. Terttu ja Pirkko ovat kuin paita ja peppu. Kun ne ovat hereillä, pentuhuoneen lattialla pyörii nonstop-sirkus, jossa tytöt kilpailevat temppujen hurjuudessa.
Pirkon toisessa takajalassa on valkoisessa saappaassa läikkä, minkä vuoksi se ei välttämättä saavuta menestystä näyttelyissä. Seuraan vielä sen kehitystä ennen kuin päätän, haluanko antaa sen sijoitukseen ja jatkamaan sukua vai myynkö sen lemmikiksi.


Tertun nimi, Dollgarden's Calendula, tarkoittaa kehäkukkaa, joka on varmasti kaikille tuttu. Terttu on pennuista pienikokoisin, mutta siitä voi silti tulla oikein hyvän kokoinen aikuinen naaras. Aika sen näyttää. Tällä hetkellä Tertun paino kohoaa mukavasti ja se on kovasti mieltynyt penturaksuihin, jotka turvotan kosteiksi vedellä. Terttu on ilmiselvästi apina ainakin henkisesti. Kun istahdan pentuhuoneen sohvalle, se lähtee heti kiipeämään lahjettani pitkin syliin. Tänään se oli päässyt kiipeämään sohvalle ja pyöri siellä ihmetellen mitä tekisi, kun sisarukset olivat jääneet lattialle. Terttu myös temppuilee mielellään kukkulan kuninkaana pentujen kiipeilytelineen päällä.
Terttu on kuvioiltaan virheetön, joten se sopii hyvin näyttelykissaksi. Sillä on myös kaunis leveä naama, hyvän väriset silmät ja kivasti sijoittuneet korvat. Seurailen Tertunkin kehitystä ja mietin, kumpi tytöistä sopisi paremmin jalostukseen sijoituskissana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti