tiistai 28. kesäkuuta 2016

Viisi topakkaa ragdoll-pentua!

 Dollgarden's H-pentue


Sinksu ja vuorokauden ikäiset vauvat.

Emokissamme Sinksu piti meitä pienessä jännityksessä kesäkuun puolivälissä. Aikaisemmat kaksi pentuettaan se on synnyttänyt päivän etuajassa, mutta tällä kertaa mamma päätti kypsytellä katrastaan päivän yli lasketun ajan. Niinpä istuin kaksi päivää sen kanssa pentuhuoneessa. Minä suunnittelin Ragdoll Kissayhdistyksen kotisivu-uudistusta ja Sinksu loikoili vatsansa vieressä vuorotellen pentulaatikossa, vuoroin jaloissani. Ulkona ropisi sade.

Torstaina 16.6. iltapäivällä mamman kieppuminen pesässä kiihtyi siihen malliin, että arvasin synnytyksen olevan lähellä. Ensimmäinen pentu putkahti maailmaan puoli neljän aikaan ja seuraava - uskomatonta mutta totta - tasan 16.00.

Kahdessa tunnissa viisi pentua oli syntynyt, pesty ja imemässä nisää. Vain ensimmäinen tuli tavanomaiseen tyyliin pää edellä. Loput neljä olivat perätilassa, mutta yhtä sujuvasti Sinksu pungersi nekin ulos. Kun neljännestä pisti ensin esiin vain toinen takajalka, henkäisin syvään ja huolestuin, mutta samassa sekin tenava pullahti pesään. Sinksu on pienikokoinen ja hento, mutta supersynnyttäjä ja todella tunnollinen emo! 

Komea punainen isä, GIC FI*Snowrag Red Maserati eli Onni.

Syntymää oli huhtikuussa edeltänyt kiihkeät treffit saunamme pesuhuoneessa, jossa on laitettu alulle yhtä lukuun ottamatta kaikki Dollgarden's-pentueet. Onni-sulhanen oli innokas ja morsian aulis, joten tulos vaikutti selvältä heti ensimmäisestä illasta alkaen. Vajaan kahden vuorokauden kuluttua ehdottelin Onnin omistajille, että sulhanen voisi ehkä jo palailla kotiinsa. "Eieiei", he toppuuttelivat. "Onni on tehnyt aiemmin niin pieniä pentueita, että antaa sen nyt vain jatkaa". Niinpä Onni jatkoi uurastusta ja Sinksu loi minuun anovia katseita. Eikö tuo ikinä lopeta?

Morsian kiemurtelee lattialla, kun sulhanen on tehnyt maalin.

Pitkien häiden vuoksi olin ensin hiukan huolissani, että pentueesta tulee valtava. Pieneen emoon ei mahdu määräänsä enempää pentuja, joten mitä enemmän niitä olisi, sitä pienemmäksi ne jäisivät. Ja kovin pienikokoisten pentujen kanssa tulisi aina helpommin ongelmia ja surullisia menetyksiä.

Turha huoli. Emon vyötärönseutu laajeni ja viimeisinä viikkoina askel muuttuu vaappuvaksi, mutta paketti pysyi hyvin koossa. Syntyessään pennut eivät olleet erityisen isokokoisia, mutta keskikokoisia kuitenkin: 101g (poika) - 93 g (tyttö) - 103 g (poika) - 88 g (tyttö) - 94 g (poika). Kissan tulevaa kokoa syntymäpaino ei välttämättä ennusta, sillä jo nyt pojista kevyin on mennyt painon kehityksessä veljiensä ohi. 

Pikkukissat tyynyjonossa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti