perjantai 15. elokuuta 2014

Tulkintoja hännän alta

Kaikilla vauvoilla ovat jo silmätkin auenneet. Enää tämä yksi joutuu päivän tai pari
tiirailemaan maailmaa yhdellä silmällä.

Kysymys pentujen sukupuolesta näyttää saavan jo koomisia piirteitä. Heti synnytyksen jälkeen meillä pistäytyi norjalaisia metsäkissoja noin 30 vuotta kasvattanut ystäväni Eila. Yhdessä kuikuilimme pentujen peräpäätä ja arvioimme, että kaksi saattaisi olla poikia ja kaksi tyttöjä - ehkä. Eila kuitenkin lohdutti, että kunhan pennut vähän kasvavat, asia varmistuu. "130-grammaisen vehkeitä on paljon helpompi tulkita kuin alle 100-grammaisen."

Päivät kuluivat, pennut kasvoivat, paino kohosi lähelle 300 grammaa... ja edelleen olin yhtä epävarma asiasta. Pari päivää sitten kasvattajakaverini ja pentujen isän omistaja Tuija tuli sitten avuksi. Nostelimme yhdessä kiljuvia tenavia pesästä, vertailimme niitä vierekkäin ja totesimme, että ei ole helppoa. Selkeitä nappuloita ei edelleenkään näkynyt, mutta toisaalta etäisyys kahden reiän välillä viittaisi poikaan. Samaan suuntaan osoittaisi pentujen painonnousu. Kaikki ovat saaneet massaa aivan tasatahtia, yhdessä rintamassa, ja syntyessään kevyin kuopuskin on ottanut muita reippaasti kiinni. Usein poikien paino nousee alusta alkaen nopeammin kuin tyttöjen, mutta ainahan voi laumassa olla jokin tuhti-Tellervo.

Tällä hetkellä arvio on siis se, että kaikki neljä ovat poikia, mutta pieni epävarmuus siitä edelleen vallitsee, joten tilanne voi muuttua myöhemmin.

Onneksi ei ole aina helppoa muillakaan. On melko tavallista, että sukupuoli määritetään uudelleen ensimmäisessä eläinlääkärin tarkastuksessa 8 viikon iässä. Ja edellä mainittu Eila tiesi kertoa myös aikuisesta kissasta, joka oli saavuttanut naaraana champion-tittelin näyttelyissä, ennen kuin hoksattiin, että se onkin uros!

Joten näillä sukupuolilla nyt mennään, ja asiasta tiedotetaan, jos niihin tulee muutoksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti