Laitoin hieman muroja pehmenemään ja turpoamaan vesitilkkaan ja yritin tarjota niitä neidille - turhaan. Monni kyllä söi ne mielellään. Mielenkiintoista nähdä, kuinka tiukkana Artemisia pysyy siihen asti, että saan huomenna lisää moussea lautaselle. Luulisi että nälkäiselle maistuisi muukin kuin lempiruoka. Artemisia on mainio pakkaus. Kissojen missikisoissa se ei värivirheineen pärjäisi, mutta luonnetta ja temperamenttia sille on sen sijaan jaettu roimasti. Liikunnallisesti se on omaa luokkaansa, ja perintötekijöitä sillä on ainakin pomppupallolta ja raketilta. Sisustusta se ei tuhoa, mutta hereillä ollessaan innostaa sisarukset aikamoiseen ralliin. Onneksi se pääsee uuteen kotiinsa yhdessä Alchemillan kanssa ja saa näin mukaansa samanikäisen painikaverin. Kukaan aikuinen ei nimittäin jaksa leikkiä niin paljon, että Artemisian energialataus saataisiin kunnolla purettua. Ilman toista kissanpentua se todennäköisesti vain pitkästyisi ja turhautuisi.
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
Ruokakriisi
Laitoin hieman muroja pehmenemään ja turpoamaan vesitilkkaan ja yritin tarjota niitä neidille - turhaan. Monni kyllä söi ne mielellään. Mielenkiintoista nähdä, kuinka tiukkana Artemisia pysyy siihen asti, että saan huomenna lisää moussea lautaselle. Luulisi että nälkäiselle maistuisi muukin kuin lempiruoka. Artemisia on mainio pakkaus. Kissojen missikisoissa se ei värivirheineen pärjäisi, mutta luonnetta ja temperamenttia sille on sen sijaan jaettu roimasti. Liikunnallisesti se on omaa luokkaansa, ja perintötekijöitä sillä on ainakin pomppupallolta ja raketilta. Sisustusta se ei tuhoa, mutta hereillä ollessaan innostaa sisarukset aikamoiseen ralliin. Onneksi se pääsee uuteen kotiinsa yhdessä Alchemillan kanssa ja saa näin mukaansa samanikäisen painikaverin. Kukaan aikuinen ei nimittäin jaksa leikkiä niin paljon, että Artemisian energialataus saataisiin kunnolla purettua. Ilman toista kissanpentua se todennäköisesti vain pitkästyisi ja turhautuisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti